Politiikan ammattilaiset puhuvat lakkaamatta rakennemuutoksesta. Sitä edistämällä luodaan muka kilpailukykyä ja tehokkuutta. Rakenne on kuitenkin vain kuori, jonka arvo on sen sisällä olevassa aineksessa. Ihmiset ovat yhteiskuntamme sisältö ja päämäärä, jota kaikkien rakenteiden tulee tukea ja kannustaa. On palattava ihmisiin. Vain heidän intonsa ja osaamisensa luo hyvän huomisen. Siksi haluan puhua tyypeistä ja vuolla heistä lastuja Juhani Ahon juhlavuonna. Hänkin oli hyvä tyyppi.
Lastu 1. Kuolleet sielut
Gogolin kirjoittama Kuolleet sielut on hämmästyttävä novelli huijarista joka halusi ostaa kuolleiden maaorjien papereita kasvattaakseen sielujensa määrää eli mahtiaan. Novelli on ollut usein mielessäni miettiessäni mitä yhteiskunnassamme tapahtuu.
Yhteiskunnassamme on kasvava joukko kuolleita sieluja, jotka ovat yhteiskunnan kirjoilla, mutta eivät oikeastaan elävien kirjoissa. Tarkoitan työttömiä, syrjäytyneitä ja vajaakuntoisia. Heillä on pankkitili, jonne menee avustuksia ja eläkkeitä, ja osoite, jonne voi lähettää karhukirjeitä.
Mutta kuolleet sielut ovat yhteiskunnan ulkopuolella ja usein tavoittamattomissa. He eivät voi tuoda panostaa yhteiskuntaan eivätkä kokea elämäänsä mielekkääksi. Kuolleista sieluista joudutaan maksamaan, kuten Gogolin huijari. Mutta mihinkään heitä ei voi käyttää, paitsi tilastojen täytteeksi. Kuolleiden sielujen hinta nousee jatkuvasti. Heille kasaantuu ongelmia ja sairauksia, jotka maksavat maltaita yhteiskunnalle.
Tehdään kuolleista sieluista eläviä – ihan oikeasti
Lastu 2. Muuttolinnut
Nyt syksyllä taivaalla näkyy muuttolintujen parvia, viimeksi tänään näin komean kurkiauran. Muuttolinnuista tulee haikea olo. Nyt ystävämme lähtevät. Muuttolinnut palaavat kuitenkin, joten vilkutus kurkiauralle ei ole hyvästiheittoa.
Ihmisten Suomikin tarvitsee muuttolintuja. Aivan liian monet jäävät kotimetsiin hytisemään. Suomalaisten on avauduttava ja mentävä joukoittain ulkomaille: opiskelemaan, töihin, yrittäjiksi, puolisoiksi. Ei tässä ole mitään menetettävää. Päinvastoin muuttajat rakentavat verkostoja ja siltoja, jotka lähentävät Suomea ulkomaihin. Joskus pelätään että muuttajat vievät osaamisensa mennessään ja siksi köyhdyttävät meitä. Tosiasiassa useimmat muuttajat ovat muuttolintuja, jotka palaavat takaisin tavalla tai toisella.
Pelästytä jämähtäneet linnut muuttomatkalle
Lastu 3. Talentit
Katsomme pitkin nenänvartta erilaisia talenttikilpailuja. Mitähän nuokin sooloilijat muka antavat? Olen itse saanut kokea talentin syntymän. Ollessani matikan opettajana Helsingissä 70-luvun loppupuolella, minulla oli oppilaana yksi veijari joka piirsi aina pilakuvia matikantunnilla. Läpäisi kuitenkin kurssini. Mukava kaveri, jolle EN sanonut että sinusta ei tule mitään, kun et osaa polynomien jakolaskua.
Kului vuosia ja sattumalta silmiini osui uutinen että samainen kaveri oli palkittu piirrettyjen elokuvien suomenkielisen dumppauksesta. Hän olikin mestari omalla kapealla alallaan. Me emme voi mitenkään tietää minkälaiset lahjakkuudet menestyvät.
Pidä oudoista tyypeistä
Lastu 4. Smartit
Kaliforniassa puhuttiin aina smarteista tyypeistä. Tällä viitattiin fiksuuteen mutta myös aikaansaamiseen. Smartit tyypit ovat nykyajan yrittäjiä. Pistävät asioita liikkeelle, perustavat yrityksiä, mutta ehkä vielä enemmän osallistuvat produktioihin. He pursuavat ideoita ja saavat aikaan innostusta. Smartit vihaavat byrokratiaa ja kammoavat rutiineja.
Olen huomannut että smarttien kohtalo on usein kaikkea muuta kuin loistava. Koska he eivät hakeudu uraputkeen, heidän toimeentulonsa on hyvin epävarmaa ja heidät koetaan yrityksissä ja laitoksissa hankalina tyyppeinä. Yhtenä päivänä smartti onkin työttömänä ja lyötynä. Onneksi smartit näyttävät löytävän keinon selvitä vaikeuksissakin.
Anna smartille tilaa, hän on sinua smartimpi
Lastu 5. Feissarit
Käytän sanaa feissari facebookin ja sosiaalisen median aktivisteista. Aika tyhjänpäiväistä jutustelua ja yhtäkkiä sosiaalinen media on arabivallankumouksen ajuri. Ei pidä aliarvioida mutta ei myöskään yliarvioida sosiaalisen median vaikutusta.
Feissarit muodostavat valtavia verkostoja, joissa virtaa energiaa ja ideoita. Ajatukset ja arvostukset liikkuvat ja muuttuvat. Syntyy jotain uutta jonka arvoa emme vielä tiedä. Kommunikaatio verkossa on valtaa jota ei kahlita eikä ohjata. Feissarit levittävät verkon kulkutauteja mutta antavat tahtomaan alkuja uusille jutuille.
Anna feissareille anteeksi sillä he eivät tiedä mitä tekevät
Lastu 6. Puutarhurit
Pahus kun innovaatiosana on niin kliseinen ja juhlallinen. Innovaatio on yllättävä uusi asia, joka syntyy yhdistämällä olemassa olevia aineksia uusilla tavoilla. Innovaatioita on kaikkialla ilman että edes ajattelemme niitä innovaatioiksi. Eräässä työllistämiseen liittyvässä seminaarissa esiteltiin kiinnostavia uusia työllistymistä tukevia kokeiluja. Tilaisuuden juontaja puhui heidän ”pikkujutuistaan”. En malttanut olla sanomatta että ”pikkujutut” ovat siemeniä joista kasvaa iso puu.
Hyvä puutarhuri karsii huonoja taimia ja oksia, mutta ennen kaikkea jalostaa uusia lajeja ristipölytyksellä ja muilla keinoillaan. Hän on innovaattori. Innovaattori luo uutta ristipölytyksellä, saattamalla aivan erilaisia asioita hämmästyttävästi yhteen. Metaforisesti innovaatioympäristöä voi verrata puutarhaan. Olen verrannut sitä myös sademetsään, joka kuhisee elämää ja jossa ekosysteemi hellittämättä luo uutta ja valitsee parhaat päältä.
Luo työpaikastasi puutarha ja anna puutarhurille työkaluja
Lastu 7. Muurahaiset
Kuuluisassa eläinsadussa heinäsirkka soitteli koko kesän kun taas muurahaiset keräsivät ruokaa talveksi. Syksyn tullen heinäsirkkaa alkoi viluttaa eikä mettä enää löytynyt kedoilta. Heinäsirkka ruikutti apua muurahaisilta, mutta nämä eivät siihen suostuneet.
Muurahainen on kunnianimi ihmisille, jotka tekevät tunnollisesti työtään pitämättä siitä suurta ääntä. Heinäsirkat ja muut onnen kantamoiset saattavat vähätellä muurahaisia, mutta ilman niitä suuretkin strategiat ja visiot jäävät toteuttamatta. Suurin osa kaikesta työstä yhteiskunnassa on muurahaisten työtä. Kun kymmenien, tuhansien ja miljoonien ihmisten työt pannaan yhteen, niistä kasva valtava voima, joka muuttaa maailmaa.
Kaikki maailman muurahaiset yhtykää
Lastu 8. Persut
Nyt taitaa mennä politiikan puolelle. Ei sen enempää kuin edelläkään. Politiikan ammattilaiset unohtavat usein, että suurin osa ihmisiä elää politiikan ulkopuolella. Ei ihmisillä ole niin selviä ideologioita – ainakaan enää kun työväestö tai talonpoikaisto on kutistunut ja menettänyt luokka-asemansa. Jokainen varmaan miettii toimeentuloaan. Aikamme on hyvin epävarma ja turvaton. Monella on toimeentulovaikeuksia. Kilpailu työpaikoista on koventunut. Politiikan puhe ei mitenkään kohtaa tätä suomalaisten ihmisten arkea. Eikä mitään toimivia reseptejä arjen ongelmiin ole nähty. Siinä maaperää persuille.
Minulle persu ei ole haukkumasana vaan politiikan asiakas. Politiikka on kansan palvelemista ja persut ovat asiakkaita. Palveluteoriat korostavat asiakkaan kuulemista ja asiakkaan kokemusta. Ne ovat nykyaikaisen yritystoiminnan kulmakiviä. Poliittisen tehtaan kyky kuulla asiakasta on heikkoa ja asiakkaan kokemuksesta ei välitetä. Vaalit ovat tulleet suosituksi keinoksi vaihtaa palvelun tarjoajaa.
Persut ovat politiikan palautejärjestelmä
Lastu 9. Muukalaiset (lisätty 4.10.)
Monet suomalaiset ovat olleet aikoinaan muukalaisia ”maassaan”. Ihmiset ovat aina vaeltaneet ja asettuneet uusiin paikkoihin etsimään parempaa elämää. Sodan jälkeen Suomi oli aivan liian eristynyt ja vaikea paikka hakeutua. Viimeistään EU jäsenyyden alettua rajamme ovat vapaat ainakin Schengen alueella. Tänne tulee muukalaisia kaikkialta. Ulkomaalaisia Suomessa on nelisen prosenttia, yli 200.000 ihmistä. Olen heistä hiton ylpeä, koska he ovat kokeneet Suomen maana, jonne kannattaa tulla etsimään parempaa elämää. Muukalaiset tuovat mukanaan uskomatonta rikkautta, kulttuurista moninaisuutta ja uutta dynaamisuutta. Tarvitsemme myös uusia käsiä ja aivoja, kun väkemme ikääntyy.
Aki Kaurismäen Le Havre elokuva osoitti hienosti huono-osaisten solidaarisuuden voiman. Tavallisen sataman pikkukauppiaat ja naapurit suojelivat kengänkiillottajaa ja tämän suojattina olevaa afrikkalaista poikaa, joka oli matkalla Lontooseen, kohti parempaa elämää. Tulee mieleen tarina laupiaasta samarialaisesta. Suomalainen talonpoika on aina ollut vieraanvarainen ja kestinnyt muukalaista (joka taisi aikaisemmin olla maankiertäjä ja kulkuri). Muukalaisviha ei ole suomalaista eikä suomalaisesta ihmisestä. Se on ulkoa tai ylhäältä tuotua, manipuloivaa häikäilemättömyyttä.
Muukalainen on lähimmäisesi
Sustainable innovation 